Hirviekinokokki (Echinococcus canadensis)
Hirviekinokokkia esiintyy Suomen lisäksi ainakin Virossa, Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa.
Tartuntatavat
Koira on hirviekinokokki-loisen pääisäntä. Hirviekinokokin aikuiset madot elävät koiraeläimen suolessa ja tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa. Munat kestävät hyvin kylmyyttä, mutta eivät kuumuutta, kuivuutta tai suoraa auringonvaloa. Hirvieläin saa tartunnan niellessään kasvien mukana madon munia. Munista kehittyy toukkia, jotka muodostavat hirvieläimen elimiin nestetäyteisen toukkarakkulan (hydatidikysta). Hirviekinokokin rakkulat sijaitsevat yleensä keuhkoissa ja maksassa. Susi tai koira saa tartunnan syödessään toukkarakkulan eli hirven sisäelimiä.
Ihminen voi saada hirven tavoin tartunnan loista kantavan koiran tai suden ulosteista tai niiden ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Ihmiselle suurin riski on tartuntaa kantava koira, jonka turkkiin tarttuneet madon munat voivat joutua käsiin ja sitä kautta suuhun. Metsästettyjen susien turkissa voi myös olla ekinokokin munia.
Oireet
Taudin itämisaika ihmisellä on erittäin pitkä, jopa monta vuotta.
Hirvissä ja ihmisissä hirviekinokokit voivat aiheuttaa ekinokokkoositaudin, jossa sisäelimiin muodostuvat toukkarakkulat syrjäyttävät toimivaa kudosta ja saattavat haitata esim. keuhkojen toimintaa. Mato ei aiheuta oireita pääisäntäeläimelleen eli koiraeläimille, joiden suolessa mato elää muutaman kuukauden ajan.
Ehkäisy
• Koirien säännöllisestä heisimatolääkityksestä tulee huolehtia varsinkin poronhoitoalueella ja metsästys-, erityisesti hirvikoirien kohdalla:
Matolääkitystä (pratsikvantelia sisältävä) on suositeltu annettavaksi ennen ja jälkeen metsästyskauden. Loisen elinkierto huomioon ottaen tämä voi kuitenkin olla riittämätöntä. Asiantuntijat suosittelevatkin hirvikoirille ekinokokkihäätöä kerran kuussa koko metsästyskauden ajan.
• Hygieeniset työskentelytavat kaadetun hirven kanssa
• Porojen ja hirvien teurastusjätteet, varsinkin keuhkot, tulee hävittää niin, etteivät koirat tai luonnoneläimet pääse niitä syömään.Metsästettyjen susien ruhoja ei tulisi käsitellä paljain käsin ja käsittelijän on huolehdittava käsiensä pesemisestä.
• Luonnonmarjojen poimintaa ja käyttöä ei tarvitse rajoittaa
Hirviekinokokki kuuluu tauteihin, jotka on viipymättä ilmoitettava eläinlääkärille. Hirviekinokokin esiintymistä Suomessa seurataan Evirassa tutkimalla kaadettuja ja kuolleena löydettyjä susia ja epäilyttäviä hirvien keuhkoja. Susista ja koirista ekinokokkitartunnan voi todeta ulostenäytteestä, josta etsitään madon munia ja tunnistetaan ne sitten PCR-menetelmällä.
